Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Mainio marjamuffiiniresepti



Kotiliedessä 13-14/1998 oli mainio marjamuffiiniresepti. Käytän tätä usein, marja-aikaan ja silloin kun tulee omenoita. Päältä muffiini on rapea ja sisältä kostea.  Jaan sen tässä kanssanne, hieman paranneltuna.

Kymmenen kpl isohkoja marjamuffiineja (tosin omenanpalat sopii tosi hyvin myös)

Aineet:

2 munaa
1 ½ dl sokeria
75 g voita sulatettuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
½ dl maitoa tai mehua
2-3 dl jotain marjaa tai omenaa/muuta hedelmää

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen
2. Sulata ja jäähdytä rasva. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää rasva. Yhdistä jauhot ja kaneli ja lisää taikinaan.
3. Lopuksi sekoita joukkoon maito sekä marjat. Älä sekoita liikaa etteivät marjat rikkoudu.
4. Laita taikina vuokiin. Kypsennä uunin alaosassa n. 12 min. Kaiken voi tehdä myös täysin laktoosittomana, kunhan rasva on laktoositonta.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Mami, oi Mami - ja pojat kans! Lounasravintoloiden ykkönen


Mami (http://www.mami.fi/) ei ole pettänyt lounasravintolana vielä koskaan. Käymme siellä joka viikko, useimmiten monta kertaa. Ruuissa on makua. Ruoka on itse tehtyä, ei mitään puolivalmista. Luomua käytetään mahdollisuuksien mukaan. Leivissäkin löytyy itse tehtyjä.

 Palvelu on hyvää, ystävällistä, rentoa ja usein vielä paljon enemmän. Tuo kuvan herkkusalaatti on "stailattu" eräälle allergikolle porkkanattomaksi ilman erillistä mainintaa!

Lounasannoksissa on aina edullisia 8-9 euron hintaisia vaihtoehtoja ja plussana tavallinen tai ns. erikoiskahvi. Espressokahvin ystävänä sanoisin että kahvi on ihan kelpoa, sekin. Näkymät Aurojoelle ja Turun Tuomiokirkolle ovat loistavat. Terassilla olisi kiva istua vaikka ei olisi edes nälkäinen.

Turun surkeassa ravintolatarjonnassa Mami on tosi helmi niin omille kuin turisteille. Kiitos Mami ja Pojat!

torstai 21. heinäkuuta 2011

Mustikkapannari


Mustikkapannari on lapsuusherkkujani. Äitini teki tätä aina kesällä kun ensimmäiset mustikat olivat kypsyneet. En ajatellut laittaa reseptiä tänne, mutta ystäväni piti tarjoamastani pannarista niin kovasti että pyysi reseptiä tänne. Äidin ja isoäidin reseptin taika on hieman tavallista pienempi määrä jauhoja.

Aineet:

Taikina:

3-4 munaa
8 dl maitoa
3  1/2 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
(1 tl vaniljasokeria)
1 tl suolaa

Päälle:

n. 5 dl mustikoita
3  rkl sokeria

Vatkaa munat ja lisää maito. Sen jälkeen lisää muut myös ja sekoita samalla. Laita voidellulle uunipannulle. Paista noin puoli tuntia (keskeisempää kuitenkin on hyvä väri ja kunnolla hyytynyt pinta) uunin keskiosassa 225 asteessa. Sitten vain syömään, meillä tuo pannari meni niin nopsaan  kaupaksi että kuvitukseen piti ottaa mustikkapannarin sijaan mustikanvarpu;)

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Vähän erilainen päällyste grillilihalle - anjoviskastike

Anjoviskastike pihville

Olen monta vuotta tehnyt tätä kastiketta naudanlihapihville. Toimii silloin kun ruokavieraat ovat ennakkoluulottomia ja kalan (tai ainakin anjoviksen) ystäviä. Kombinaatio on yllättävä, mutta maistamisen arvoinen. Pidän tästä kovasti.

Aineet:

Grillatut naudanlihapihvit, ihan naturel vain mustapippuria ja suolaa äärettömän maltillisesti. Kastike toimii varmasti myös grillatun munakoison tai  kesäkurpitsan kanssa. Idean sain jostain ranskalaisesta keittökirjasta vuosia sitten. Tällaista "soosia" tuolla päin hyödynnetään monella tapaa.

Kastikkeen aineet:

purkki anjovista
1-2 dl oliivi tai rypsiöljyä
1 -2 valkosipulin kynttä pannulla kevyesti paistettuna

Sitten kaikki tehosekoittimeen ja kastike on valmistarjottavaksi, sillä sitä ei kuumenneta vaan tarjotaan siinä lämpötilassa missä se valmistettaessa on. Jokainen ruokailija voi ottaa itse haluamansa määrän kastiketta ja asetella sen pihvin päälle.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Tilliliha - tuo sukupolveni kouluruokien painajainen

Tilliliha on oikein valmistettuna mahtava kesäherkku!

Tilliliha koulussa oli tosiaan karmivaa. Näin sanoo kaikki "aikalaiseni". Toisaalta moni on saannut kotonaan ja mummolassaan ihanaa vahvoja makuja omaavaa tillilihakastiketta. Silli on mahtava avec uudelle perunalle, mutta niin on tillilihakin. Tässä oma resepti, jolla saan aikaan sellaista herkkua mitä suvun naiset ovat kesäisin valmistaneet.

Aineet:

Vasikan lapaa n. 800 g (luita pitää olla)
50 g jauhoja tai enemmän jos haluat että kastike on paksua
2 rkl voita
2 rkl etikkaa
2 tl sokeria
erittäin iso nippu tilliä
reilut ripaukset ivalkopippuria
smetanaa 4 rkl
merisuolaa 3 tl
pieni sipuli
pala juuriselleriä
porkkana

Työvaiheet:

Laita kalvoista poistettu liha kattilaan. Päälle vettä niin paljon että peittyvät.Anna kiehua, ja poista harmaa vaahto. Kun vaahtoa ei enää synny, voit lisätä kasvikset ja mausteet. Sitten annat keittyä hiljalleen noin neljä tuntia, ei yhtään vähempää. Keittokirjat kehuvat kyllä että liha kuin liha valmistuu alle tunnissa - mutta niin ei synny kuin kuminpalasia. Siten voit ottaa lihan leikkuulaudalle, leikata sen palasiksi ja poistaa luun.
Sitten aika ottaa paksupohjainen kasari tai paistinpannu ja nopeasti kuumentaa voi sekä vehnäjauho - ei siis ruskistaa. Paksun "mössön" sekoitat lihaan joka on takaisin liemessä jossa on keittynyt. Sitten lisäät myös smetanan, reilusti tilliä, etikan ja niin on tilliliha valmis. Nauti uusien perunoiden kanssa. Sopii hyvin pakastettavaksi. Saat myöhemminkin maistaa kesää. Talvella tätä ei suinkaan kannata tehdä - mauttomasta tillistä!

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Kerrankin kiva uusi ravintolatuttavuus Turussa

Ravintola Hus Lindman vaikutti aivan mainiolta paikalta ensituntumalla. Kävin äsken lounaalla ja olen oikein ilahtunut. Paikka on ihana vanha juuri restauroitu rakennus. Sijainti ihanasti Aurajoen rannalla ja Piispankadulla. Lounaan noutopöydästä valitsin uunissa hautunutta rautua mintulla maustettuna. Sen kanssa oli lämmin tomaatti-porkkana-kukkakaalilisuke. Kerrankin sai porkkanoita jotka eivät olleet mössöä. Vau! Avec veti itsensä aivan  piippuun syötyään kylmiä lihoja, kaloja ja salaattia kylmästä pöydästä. Hän piti maistamastaan kovasti. Pieni miinus perunasalaatista joka taisi olla einestä. 

Kivaa on myös se että se on tosi lähellä oman yrityksemme toimitiloja. Olemme lähes vastarannalla.

Terassia ja menuuta kokeilen mielelläni joku kerta.   

Suosittelen lämpimästi tutustumista paikkaan.

http://www.huli.fi/etusivu