Nuorimmaiseni huokaisi syvään eilen ruoan jälkeen: "Ei mitään jälkkäriä!" Ja onhan se nyt kauheaa jos ei kasvava nuorimies herkkuja saa. Niimpä sitten äitini kanssa rupesimme kiireessä ja kimpassa tekemään jälkkäriksi keikauskakkua ja omenilla - kun noita kotopihan herkkuja riittää. On välillä käynyt kyllä mielessä että voisin iltapuhteena vaihtaa kotimaiset omenat kotimaiseen kirjallisuuteen, kun silläkin on sato parhaimmillaan. Vielä olen kuitenkin ollut tiukkana ja täyttänyt kellaria omenoilla kuivattuna sekä hillona.
Eilen tosiaan tehtiin yksi kakku. Sen pojat söivät kahteen pekkaan, niin että isä sai yhden palan äiti palaverissa kun oli ei saanut sitäkään. Tänään äitini teki lisää tätä kakkua, sillä jälkkärimies oli toipilaana kotona. No, ei ole sitten sitäkään enää. Puolikas meni pojille, toinen puoli oli häipynyt Villa Koiran villaisten asukkaiden suihin. Meillä tehdään paljon ruokaa, mutta toisinaan sillä on myös kova hävikki. Koirat eivät kerjää, mutta kenenkään näkemättä tapahtuu kummaa hävikkiä. Joten tämä kakku on tässä talossa kelvannut siihen malliin että uskallan suositella reseptiä. Ja arvaatte varmaan miksi mulla ei ole kuvaa kyseisestä leivonnaisesta?
Aineet:
Vuoan pohjalle:
1 dl voita
4 rkl fariinisokeria (tai aina voit tehdä sitä siirapista ja sokerista?)
2 omenaa renkaiksi leikattuna (älä kuori kuituja pois!)
(Renkaiden keskelle puolukoita)
Taikina:
100 g voita
1 ½ dl sokeria
1 muna
1 ½ tl leivinjauhetta
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria/aitoa vaniljaa sekoitettuna rasvaan
1 1/4 dl kerma-maitoseosta (suhde puolet ja puolet)
Vaiheet:
Uuni päälle 200 asteeseen.
Jauhota tasapohjainen vuoka.
Sekoita vuoan pohjale tulevat aineet keskenään.
Laita ne vuoan pohjalle. Asettele omenat myös sekä mahdolliset puolukat.
Vaahdota sokeri ja voi. Lisää muna sekä kuivat aineet. Lopuksi kerma/maitoseos.
Laita taikina omenoiden päälle vuokaan.
Paista uunissa noin 30 minuuttia.
Ja ei kun nauttimaan. Ja varo ettei lähistöllä olevat koirat syö kakkua ennen kuin tarjot sen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti